Mitä yhteistä on määrälaskennalla ja golfilla?
Tähän kysymykseen meille vastaa myöhemmin Raimo Tanskanen, määrälaskennan pioneeri ja uranuurtaja, joka nimitettiin Areiten hallitukseen keväällä 2023. Annetaan sitä ennen hänen kertoa hieman taustastaan rakennusalalla.
Miten päädyit rakennusalalle ja erityisesti määrälaskennan pariin?
Ehkä isän perinnöstä (RKM), ehkä sattumasta. Penkkaripäivänä Kainuun Sanomien toimittaja bongasi minut haastatteluun ja kysyi urasuunnitelmista. En ollut asiaa oikeastaan ajatellutkaan, mutta kuulin sanovani, että pyrin varmaan rakennusinsinöörin koulutukseen.
Määrälaskennan pariin päädyin muutaman mutkan kautta. Työurani ensimmäiset vuodet toimin työmaamestarina Otto Wuorio Oy:n työmailla, josta jatkoin matkaa saman yhtiön laskentaosastolle kokeneiden tekijöiden oppiin. Määrälaskenta astui kuvaan vuonna 1989, kun siirryin LaserLaskentaan laskentapäälliköksi. Yritys oli perustettu tarjoamaan tuohon aikaan uutta määrälaskentapalvelua.
Olet ollut alusta alkaen mukana kehittämässä määrälaskentaa. Mitkä kehitysaskeleet ovat erityisesti jääneet mieleen vuosien varrelta?
Ensimmäiseksi tietenkin se, että LaserLaskennassa huomasimme alan kehityksen olevan tasan se, mitä me teemme. Alkuaikojen tärkein innovaatio oli laskentamuistio, joka on edelleen yksi määräluettelon tärkeimmistä osista. Laskentamuistio tekee määräluettelosta palvelun, joka selkeyttää ja vähentää tulkinnan varaisuuksia. Myöhemmin Tocomanilla käynnistimme myös kustannuslaskentaa, joka ohjasi tilaajia ja rakennuttajia pikkuhiljaa tarkastelemaan hankkeita tiukemman kustannuskurin kautta.
Uuden palvelun tuomista alalle voidaan pitää erittäin suurena saavutuksena. Miten määrälaskentatoimistot muuttivat rakennusalaa?
Määrälaskennan asiantuntijoiden laskemien määräluetteloiden käyttö oli iso harppaus rakennusliikkeiden tarjoustoiminnalle. Nyt tarjouslaskentaan oli suuremmat resurssit, mikä mahdollisti tarjottavien kohteiden valitsemisen isommasta valikoimasta. Määräluettelot olivat tasalaatuisia, tilaajien saamat tarjoukset vertailukelpoisia ja mahdollistivat entistä edullisempien tarjousten tekemisen, kun määrät olivat luotettavia ja tarkkaan tiedossa. Hyvin lasketut määrät luovat pohjan myös aikataulutukseen ja resurssisuunnitteluun, kuten myös hankintaan. Kaikkineen useammalle myytävien määrien käyttö on laskenut tarjousvaiheen kustannuksia.
Minkälaisena näet alan kehityksen urasi aikana?
Rakennusala itsessään on muuttunut hitaammin kuin muut teollisuuden alat. Tähän vaikuttavat varmasti monet asiat, mutta ennen kaikkea se, että lopulta rakentaminen on pitkälti käsityötä. Toki nykyisin työmailla ja suunnittelupöydillä esimerkiksi erilaiset modulirakenteet ja tietomallit ovat ahkerassa käytössä ja ala digitalisoituu.
Määrälaskenta on alana ja palveluna erittäin stabiili. Peruslaskeminen on kehittynyt ja systematisoitunut, kun tietotekniikka on kehittynyt. Aloitimme tietomallien hyödyntämisen määrälähteenä jo viime vuosituhannella. Mallien piti poistaa käsivarainen laskenta, mutta sitä ihmettä emme ole edelleenkään nähneet. Toivottavasti tietomallien hyödyntäminen laskennassa on alan seuraava suurempi edistysaskel.
Entä määrälaskenta-alan tulevaisuus?
En usko, että määrälaskennan tai määrälaskijoiden tarve tulee poistumaan. Vaikka tekniset ratkaisut kehittyvät ja tehostuvat, tarvitaan aina ihmisen ymmärrys suunnitelman ja määräluettelon väliin.
Ala tarvitsee ehdottomasti rohkeampia askeleita kohti tietomallipohjaista laskentaa. Areiten kehityshanke tietomallien tuomiseksi laskentapöydälle innosti minut lähtemään vielä kerran mukaan määrälaskennan pariin. Toivon, että vuosien kokemukseni tietomalleista auttaa projektia eteenpäin.
Myös big datan hyödyntäminen on alalla turhan vähäistä. Meillä on vuosien saatossa kertynyt tietoa vaikka kuinka paljon, mutta emme ole ottaneet oikean suuntaisia askeleita datan hyödyntämiseksi. Toinen työnalla oleva kehityshankkeemme keskittyy CO2-laskentaan. Tässä pikalaskentamallissa hyödynnämme jo olemassa olevaa dataa ja näin voimme kohta laskea CO2-päästöt jo heti alussa hankkeen
luonnosvaiheessa.
Olet varmasti seurannut Areiten tekemistä vuosien varrella. Minkälaisena näet nyt Areiten toiminnan määrälaskennan parissa?
Kyllä kilpailijan tekemisiä on luontojaan tarkkaillut, varsinkin nettisivut olivat aikoinaan ahkerassa käytössä.
Olen positiivisesti yllättynyt Areiten tekemisestä. Kaikesta näkee, että ollaan asian eli määrälaskennan ytimessä. Tuote ja tuotannon hallinta ovat oivallisella tasolla. Askeleet kohti tietomallien hyödyntämistä on otettu ja kohta meidän pitäisi nähdä jo tuloksiakin. Odotan sitä innolla ja mielenkiinnolla.
Nykyään vietät enemmän aikaa golfin kuin määrien parissa. Golfilla ja määrälaskennalla on yllättävän paljon yhteistä. Miten nämä liittyvät toisiinsa?
Merkittävästi. Golfissa on jo liki 500 vuotta laskettu (lyönti)määriä ja pyritty saamaan mahdollisimman pieniä, mutta tietysti oikeita määriä. Rakentamisessa pienemmät määrät kertovat suunnitelman suhteellisesta tehokkuudesta ja sitä myötä edullisemmasta hinnasta, voittajaratkaisusta. Golfissakin parhaan, eli pienimmän, määrän lyönyt voittaa.
