Rakennushankkeiden referenssivaatimukset – yleinen haaste rakennusalalla

Hyvä tarkoitus, haastava lopputulos

Rakennushankkeiden referenssivaatimusten lähtökohta on ymmärrettävä ja perusteltu: niiden tarkoituksena on varmistaa osaaminen, laatu ja riskienhallinta rakennushankkeissa. Korona-ajan jälkeen vaatimukset ovat kuitenkin monin paikoin kiristyneet tavalla, joka rajaa tarjouskilpailuista ulos myös täysin kyvykkäitä urakoitsijoita. Syynä ei ole osaamisen puute, vaan se, ettei jokin yksittäinen referenssikriteerin yksityiskohta täyty.

Tällöin painopiste siirtyy laadun varmistamisesta markkinan kaventumiseen – usein tahtomattaan.

Referenssien viidakko – mitä kaikkea vaaditaan?

Rakennusurakoitsijoilta edellytetään tyypillisesti usean eri tyyppisiä referenssejä, jotta he voivat osallistua kilpailutuksiin. Referenssivaatimuksia voivat olla esimerkiksi:

Jos jokin näistä ei täyty, urakoitsija ei pääse tarjoamaan kohdetta, eikä myöskään kerryttämään niitä referenssejä, joita tarjoaminen edellyttäisi.

Käytännön esimerkkejä kentältä

Rakennushankkeiden referenssivaatimusten haasteet näkyvät arjessa monin tavoin:

Tällaisissa tilanteissa referenssivaatimusten yhteys todelliseen riskienhallintaan alkaa hämärtyä.

Kilpailun kaventumisen vaikutukset

Kiristyneet referenssivaatimukset ohjaavat hankkeita yhä suppeamman toimijajoukon toteutettavaksi. Samalla ne asettavat korkean kynnyksen erityisesti paikallisille sekä pienille ja keskisuurille urakoitsijoille, joilla ei ole mahdollisuutta pitää useita vaativia urakoita samanaikaisesti käynnissä eri puolilla Suomea. Referenssivaatimukset eivät ole kuitenkaan vain pienten ja keskisuuren toimijoiden ongelma, vaan koko rakennusala painii saman asian kanssa.

Kun vain rajallinen joukko urakoitsijoita täyttää ehdot, kilpailu kaventuu ja tarjousten määrä vähenee. Tämä ei ole kenenkään yksittäisen toimijan etu – ja monissa hankkeissa lopulliset vaikutukset heijastuvat myös tilaajiin ja veronmaksajiin.

Rakennushankkeiden referenssivaatimusten kerrannaisvaikutukset

Vaikutukset eivät rajoitu pelkästään pääurakoitsijoihin. Myös aliurakoitsijat ja muut sidosryhmät ovat osa samaa ketjua. Kun urakoitsijat eivät pääse tarjoamaan hankkeita, töitä ei synny myöskään heidän vakiintuneille yhteistyökumppaneilleen.

Työ ja referenssit kasaantuvat pienelle joukolle, paikallisten toimijoiden jäädessä usein sivuun. Samalla referenssivaatimukset kertaantuvat: ilman hankkeita ei synny uusia referenssejä, ja ilman referenssejä ei ole mahdollisuutta osallistua tuleviin kilpailuihin. Kyse ei ole yksittäisistä yrityksistä, vaan koko toimialan elinvoimasta.

Määrälaskentatoimiston näkökulma – hiljainen mittari

Määrälaskentatoimistot näkevät rakennusalan ilmiöt hyvin varhaisessa vaiheessa. Kun asiakkaat kertovat olevansa kiinnostuneita hankkeista, mutta eivät pääse tarjoamaan referenssivaatimusten vuoksi, se kertoo suoraan markkinan tilasta.

Kun laskentapöydät hiljenevät ja tarjouslaskennan tarve vähenee, kilpailu on jo merkittävästi kaventunut. On perusteltua kysyä, tukeeko tämä kehitys alaa tilanteessa, jossa se muutenkin kamppailee kannattavuuden kanssa.

Laaja näkymä hankkeisiin

Areite Oyllä on yli 30 vuoden ajalta referenssejä kaiken kokoisesta rakentamisesta, erilaisista urakkamuodoista ja eri puolilta Suomea – Helsingistä Utsjoelle ja takaisin. Määrälaskentatoimistona näemme hankkeet poikkileikkauksena koko rakentamisen kentästä. Tämä antaa hyvän näkymän siihen, miten referenssivaatimukset vaikuttavat käytännössä – ja miksi niistä olisi syytä keskustella avoimesti ja rakentavasti.