Kohde-esittely: Kulttuurikasarmi

Loppuvuodesta 2020 määrälaskennassa olleella, Turun kasarminakin tunnetulla, rakennuksella on osansa Suomen ja Helsingin historiassa. Rakennus toimi alun perin 1830-luvulla rakennetun Turun kasarmin talousrakennuksena. Kasarmin päärakennus tuhoutui tulipalossa 1918, vain nyt saneerattu ja laajennettu talousrakennus säilyi. Valtio lahjoitti Turun kasarmin tontin Helsingin kaupungille vuonna 1934 ja talousrakennus sai uuden elämän linja-autoasemana, jona se toimi 70 vuotta. Vuonna 2005 linja-autoasema siirtyi vasta valmistuneeseen Kampin keskukseen. Tämän jälkeen rakennus on erilaisissa käyttötarkoituksissa vuoteen 2022, jolloin suuri saneerausurakka alkoi. Nykyisin Kulttuurikasarmista löytyy niin elokuvateatteri, tapahtumatiloja kuin ravintoloita.

Määrälaskennallisesti Kultturikasarmi oli erittäin mielenkiintoinen kohde laskea. Laskentaa helpotti suunnitelmat, jotka kohteen luonteen ja poikkeuksellisuuden huomioon ottaen olivat hyvät ja selkeät. Tavanomaisuudesta poikkeavan kohteesta teki kohteen luonne, rakenneratkaisut ja laajennus maan sisään. Tällaisia ei tule joka päivä vastaan.

Kulttuurikasarmin sivustolla Laura Kolbe on kuvannut mielenkiintoisesti Kampin alueen historiaa kaupungin solmukohtana ja kauppapaikkana. Nyt saneerattuna ja laajennettuna rakennus tulee varmasti kirjoittamaan monta uutta lukua niin omaan kuin kaupungin historiaan.

Narikkatorin ollessa edelleen yksi Helsingin vilkkaimmista solmukohdista, oli Kulttuurikasarmin rakentaminen pari vuotta keskeisellä väylällä kaupunkilaisten arjessa. Rakentamisen edistymistä seurattiin mielenkiinnolla. Kulttuurikasarmin rakennushankkeen projektijohtourakoitsijana toimi SRV, jonka sivuilta voitte lukea lisää rakennushankkeesta. Hankkeen toteutuksesta ja haasteista on kirjoittanut myös Rakennustaito-lehti.

Jatkossa Kulttuurikasarmin kolmionmuotoinen paviljonki houkuttelee piipahtamaan vilkkaalta kulkuväylältä sivuun – kahville, lounaalle, leffaan tai tapahtumaan.